Miksi tuuli liitetään muutokseen, aurinko iloon ja sade suruun? Tottakai ilmalaivojen kannalta tämä pitää paikkansa täysin poikkeuksetta.
Mietittekö te koskaan, minkälaista olisi matkustaa pienellä kuumailmapallolla joka toimii tuskin ollenkaan? Se on hyvin vaikeaa, sen voin kertoa. Ensin se täyttyy oikein helposti kun lähdet muurin harjalta. Kun olet päässyt meren yli ja menossa joelle, alat menettää korkeutta nopeasti. Edelläsi lentävä ruskeahiuksinen tyttö on jo vyötäröään myöten vedessä. Näet edessäsi vesiputouksen ja tiedät, ettette selviä sen yli. Tytön vihreä pallo on jo lähes tyhjä ja hän pysähtyy keskelle virtaavaa vettä. Sinä pääset punaisen pallosi avulla rantaan. Pallosi tyhjenee ja melkein karkaa, mutta saat sen kiinni ja te menette baariin. Siellä näet isäsi pelaamassa puukkojen avulla korttia. Kun lähdette ulos jatkamaan matkaa suurella kuumailmapallolla, on hyvin kylmä ja teidän on varustauduttava laskettelulasein, kaulahuivein ja valkoisin ratsastushousuin. Joki on jäässä ja sen rannalla on huonokuntoinen auto ja nuoria poikia auton ympärillä. Ette koskaan pääse jatkamaan matkaa.
Minne olit menossa?
Älä ikinä tee äitiäsi paperimassasta ja grillitikusta, se ei ole toimiva ratkaisu. Ketään ei kannata kuristaa lavuaarissa ja sinun tulee hyväksyä isäsi, oli hän sitten paparazzeille hymyilevä luokkatoverisi tai ei.
Ja tänään sinun tehtäväsi on sanoa ääneen se, jonka kertomista aikaisemmin pelkäsit.
sunnuntai 4. syyskuuta 2011
torstai 30. kesäkuuta 2011
Tänään
Huomenna, huomenna
kerään kasveja
kuivakukkia
voin yksinäni liimata.
Huomenna, huomenna
saan nähdä
kuinka veljeni palaa kotiin.
Huomenna, huomenna
katselen patsasta
jonka vatsasta
puuttuu osa.
Se viedään pois.
Huomenna, tänään ja huomenna
voin mennä
mutta teen sen ylihuomenna
joskus kaukana tulevaisuudessa.
Huomenna, huomenna
odotus palkitaan
tai ehkei vielä silloinkaan
ja palaan odottamaan.
Huomenna, huomenna
huomaan kuinka eilinen
ja eilisen eilinen
ja vuosi sitä edellinen
kului miettien
odottaen
huomista.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)